Raparperi on mielenkiintoinen vihannes, sillä se tuottaa ainutlaatuisen hedelmäisen tuoksun pikemminkin kuin kasvimaisen tuoksun. Se on suosittu yhdistettynä sokeriin ja käytettynä jälkiruoissa, kuten raparperimurussa. Raparperista ei ole käyttökelpoista luonnollista uutetta hajuvesiteollisuuden käyttöön, joten se on nuotti, joka täytyy koostaa itse, eikä sellainen, jonka voi saada eteerisestä öljystä tai absoluutista.
Makean, tunnistettavan raparperivaikutelman saamiseksi, Styralyyliasetaatti on suosittelemamme ensimmäinen valinta: se antaa vaikutelman raparperimehusta, jossa on kukkainen, tutti-frutti-sävyinen piirre, ja korkeammilla annostuksilla se erottuu selvästi raparperina huippunuotissa. Jotta akordi ei romahda huipun haihduttua, Rhubofix (Firmenich) laajentaa ideaa kohti sydäntä tuoden mukanaan kirpeämmän, hieman mustaherukkaan (cassis) taipuvan profiilin, joka auttaa raparperia tuntumaan aidolta raaka-aineelta pelkän ohimenevän efektin sijaan. Jos akordista puuttuu katkenneen varren realismi, cis-3-heksenoli voi tuoda sen juuri murskatun vihreän tuoksun - jälkinä se luetaan ”kasviksi”, yliannostettuna siitä tulee oma nuottinsa, joten sitä kannattaa käsitellä kuin maustetta. Se sopii luontevasti marja- ja omena-päärynäsuuntiin, mutta voi olla yhtä tehokas myös moderneissa kukkaistuoksuissa, joissa halutaan raikas, kasvimainen avaus ennen kuin sydän asettuu. Gourmand-raaka-aineet voidaan käyttää jälkiruokamaisten akordien luomiseen raparperin kanssa.
